Autojen menekki on kääntynyt jyrkkään laskuun USA:ssa.

2.8.2017 Vuoden 2008 talousromahdus oli seurausta 'subprime' asuntolainamarkkinoiden romahduksesta. Yhä suurempia merkkejä on siitä, että talousromahduksen vuonna 2017 eli 'subprime' luottokriisin versio 2.0:n aiheuttaa 'subprime' autolainamarkkinat.

Autolainamarkkinat USA:ssa edustavat nyt kaikkein pahinta luokkaa koko valtavasta luottomarkkinakuplasta, joka maailmassa vallitsee. Suurimpien autovalmistajien myymien autojen menekit ovat romahtamassa. GM:n myynti on tippunut 15%:ia, Fordin 7,4 %:ia ja Fiat Chryslerin 10,5 %:ia vuoden takaisesta. Tämä tulee johtamaan autojen hintojen alenemiseen ja autoluottojen takaavien autojen arvon heikkenemiseen. Prosessi on siis aivan samankaltainen kuin se, mikä johti asuntoluottokuplan puhkeamiseen vuonna 2008.

Maailman velan kasvulla ei näytä olevan loppua.

4.8.2017 Maailmasta orjuuden rippeet postuivat virallisesti 1800- luvun loppuun mennessä. Samoihin aikoihin kuitenkin onnistuttiin lanseeraamaan aivan uusi orjuuden muoto. Virallisena lähtölaukauksena tähän voidaan pitää Yhdysvaltojen keskuspankin FED:n perustamista vuonna 1913. FED ideoitiin Jekyll-saarella pidetyssä salaisessa kokouksessa marraskuussa vuonna 1910. FED ei ole USA:n valtion pankki vaan yksityisten pankkien yksityinen keskuspankki, joka hyödyttää siis yksityisiä pankkeja ja pankkiireja.

FED:n perustamisesta lähtien on velkaorjuus ottanut tukevan jalansijan länsimaisen yhteiskunnan kansalaisista ja lisääntyvässä määrin myös kehittyvien maiden kansalaisista. Kansalaiset ovat orjuutettuja asunto-, auto-, luottokortti ja opintovelkoihin.

Velka oli olematon vuonna 1913, mutta kasvoi tasaisesti vuoteen 1971 asti. Tällöin Nixon poisti dollarin kultasidonnaisuuden. Vuoden 1971 jälkeen on velan kasvu ollut eksponentiaalista. USA:n kokonaisvelka oli vuonna 1971 1700 miljardia dollaria, mutta on nyt 67 000 miljardia dollaria. Tämän vuosisadan alussa velka oli 30 000 miljardia dollaria ja siis siitä lähtien runsaat kaksinkertaistunut. USA:n kokonaisvelka on vuodesta 1971 lähtien 39 kertaistunut, kun samaan aikaan bruttokansantuote on 16 kertaistunut. Elintason nousu on perustunut puhtaasti rahan painantaan ja luoton kasvattamiseen. Näin on luotu keinotekoinen varallisuus, joka perustuu 'väärään' rahaan ja 'väärään' kasvuun.

6.8.2017 Pankkiirit eivät ole tyytyneet pelkästään velkaorjuuttamaan kansalaisiaan, vaan he pyrkivät myös estämään heitä kuluttamasta rahaa, mitä heille on jäänyt jäljelle. Käteisen rajan käytön rajoittaminen on kasvamassa. Useissa euroopan maissa kansalaisten käteisen määrä on rajoitettu 1000-3000 euroon. Tämä on kuitenkin vain ensi askel ja esim. Ruotsissa pyritään poistamaan käteinen kokonaan. Monet liikkteet hyväksyvät vain luottokortin. Ruotsissa kuten Intiassa on myös tuotu markkinoille uusia seteleitä, jolloin vanhat setelit ovat tulleet a käyttökevottomiksi. Tällä tavoin voidaan konsfiskoida kansalaisten rahoja ja pakottaa siirtymään pois käteisen rahan käytöstä. Ruotsi henkilökohtainen velka on yksi euroopan suurimmista. Käteisen poistaminen estää talletuspaon. Käteisetön yhteiskunta on oleellinen osa Orwellin tyyppistä 'iso veli valvoo' yhteiskuntaa.

Globaalin velan kasvulla ei näy loppua.

8.8.2017 Jos keskuspankkien ennustamiskyvyt ovat vähäiset, ei myöskään keskuspankkien pääjohtajien lähiajan näkemykset ole oikein minkään väärttejä.

Vuonna 1999 USA:n keskuspankin FED:in silloinen pääjohtaja Alan Greenspan sanoi, että on mahdotonta tietää, onko osakemarkkinoilla nyt kupla. Sillä hetkellä osakemarkkinoilla oli pahin kupla sataan vuoteen ja se puhkesi seuraavana vuonna.

Vuonna 2007 FED:n pääjohtajana oli Ben Bernanke. Hän sanoi silloin, että subprime asuntolainojen tilanne oli täysin hallinnassa eikä sen vaikutukset siirry muuhun talouteen. Seuraavana vuonna markkinat romahtivat ja koko maailman talous oli mennä nurin.

Tänä vuonna FED:n pääjohtaja sanoi, että seuraava talouskriisi ei tapahdu meidän elinaikanamme. Jäämme jännityksellä odottamaan, mitä tapahtuu seuraavana vuonna.

Me kuitenkin tiedämme, mitä tapahtuu ensi vuonna tai kenties jo tänä vuonna. Kun keskuspankin pääjohtaja jättää tehtävänsä keskuspankissa, saattaa hänen puheensa muuttua ja hän alkaakin puhua totta. Näin näyttää ainakin tapahtuneen Alan Greenspanin suhteen. Hän varoitti viime perjantaina uutistoimisto CNBC:N haastattelussa, että velkakirjamarkkinat ovat romahtamaisillaan ja saattavat viedä osakemarkkinat mukanaan. Hän kertoi lisäksi, että matalien korkojen aikan on loppumassa ja samalla historiallisen pitkä osakemarkkinoiden nousuputki. Lisäksi Greespan sanoi, että kun korot ovat epänormaalin alhaalla, niillä voi olla vain yksi suunta eli ylös ja tämä voi tapahtua melko nopeasti.

Epäilemättä Greenspanin pelot velkakirjamarkkinoiden epävakaudesta ovat aiheellisia. Ne ovat kasvaneet 68 000 miljardia dollaria vuodesta 2007 lähtien. Maailman velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä hätkähdyttvät 327 %. Tällainen nousu on ollut mahdollista vain pitämällä korot lähes nollassa.

10.8.2017 Sijoittaisitko yritykseen, joka vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä teki 666,6 miljoonaa dollaria tappiota, 'polttaa' 2 miljardia dollaria rahaa vuosittain ja joka vuosi ja myy riskivelkakirjoja 1,5 miljardin edestä rahoittaakseen toimintansa? Kyseessä on Tesla autovalmistaja, jonka osakkeen arvo on noussut viime aikoina rakettimaisesti. Viime vuodesta on kurssi noussut 70 %:ia.

Normaalissa markkinatilanteessa ostajia tuskin löytyisi, mutta tällä hetkellä keskuspankin rahanpainannan ansioista sijoittajilla on runsaasti löysää rahaa. Tällöin rahaa siirtyy helposti erilaisiin tulevaisuuden lupauksiin. Keskuspankit ovat ostaneet erilaisia sijoituksia 11 000 miljardin dollarin edestä viimeisten yhdeksän vuoden aikana. Tämä on vääristänyt markkinat ja sijoittajilta on hävinnyt tuntuma siitä, mikä on sopiva riski/tuotto-suhde.

Keskuspankkien ultralöysä rahapolitiikka on kuitenkin pikku hiljaa päättymässä ja on rahapolitiikan kiristämisen aika. Helppoa rahaa on valunut sijoittajien syliin yltäkylläisesti vuosikausia ja mahdollistanut yltiöpäiset kurssinousut. Nyt jos tämä rahavirta nyt ehtyy, voi kurssien lasku olla hurja ja äkillinen.

11.8.2017 Muutamia viikkoja sitten USA:n sosiaaliviranomaiset lähettivät USA:n senaatille ja odustushuoneelle kirjeen, jossa he varoittivat sosiaaliturvaa uhkaavan rahan loppumisen. Tämä olisi pitänyt olla lehdistössä ykkösuutisen, mitä ei kuitenkaan tapahtunut. Jostain syystä asia halutaan salata amerikkalaisilta.

Kymmenet miljoonat amerikkalaiset eläkeläiset ovat täysin riippuvaisia julkisesta eläkeohjelmasta, josta tulevat varat ovat monelle eläkeläiselle ainoa tulon lähde. On hämmästyttävää, että yksi USA:n taloushistorian suurimmista taloudellisista kriiseistä on juuri tulossa, eikä lehdistö välitä tiedottaa asiasta.

Luvut puhuvat selvää kieltä. Jotta avustuksien saajat saisivat heille luvatut tulot, sosiaaliturva tarvitsee 46 000 miljardin dollarin pelastuspaketin! Tämä on uskomaton rahamäärä. Se on yli kaksi kertaa suurempi kuin USA:n kansallinen velka ja lähes kolme kertaa suurempi kuin USA:n koko talous. Tarvittava rahamäärä on lähes 60 kertaa suurempi kuin se summa, joka tarvittiin vuonna 2008 pelastamaan pankkijärjestelmä.

Toki sosiaaliviranomaisilla on laskelmia, joiden varassa he ovat katsoneet selviävänsä. Näihin kuuluu mm. ennusteet tulevasta korkotasosta, syntyvyydestä ja inflaation tasosta. Laskelmat odottavat mm. tuottavuuden olevan n. 2%:n vuosittaisessa kasvussa. Tämä toisi tarvittavia verotuloja. Valitettavasti tuottavuus on jäänyt kauas tavoitteista viime vuosina ja todellisuudessa esim. vuoden 2016 tuottavuus oli negatiivinen. Syntyvyyslaskelmat olettavat naista kohden syntyvän 2,2 lasta. Korkea syntyvyys tuo lisää työvoimaa, joka rahoittaa sosiaaliturvaa. Syntyvyys on kuitenkin ollut n. 20% alle tavoitteiden.

100 %:ia sosiaaliturvan sijoitustuloista tulee USA:n valtion velkakirjoista. Näiden tuotot ovat riippuvaisia vallitsevasta korkotasosta. Korkojen ollessa ylhäällä velkakirjojen tuotot ovat korkeat ja korkojen ollessa alhaalla tuotot matalat. Viime aikoina korot ovat olleet hyvin alhaalla. Itse asiassa matalimmillaan koko USA:n historiassa. Sosiaaliturva olettaa inflaatiokorjatun korkotason olevan 3,2%:n luokkaa. Siis 3,2 %:ia enemmän kuin vallitseva inflaatiotaso. Tässä jäädään kauaksi tavoitteista.

15.8.2017 Konfliktit maailmassa lisääntyvät nopeasti. Taloudellisten ja poliittisten syklien asiantuntijat kertova sotasyklin olleen noususuunnassa vuodesta 2015 lähtien. Heidän mukaansa näin tulee jatkumaan aina vuoden 2020 yli.

Monenlaiset kriittiset tapahtuvat seuraavat toinen toistaan; USA:n ja Pohjois-Korean välinen konflikti, Kiinan ja Intian rajakiista, Putin leikkaa USA:n Venäjällä toimivien toimihenkilöiden määrää 755 hengellä, Iran testaa Safir-2 rakettiaan, Venäjä ja Kiina sotaharjoitukset Itämerellä jne.

Mikä ajaa maita konflikteihin? Tähän voidaan vastata englantilaisella sanonnalla "follow the money". Sotien takaa löytyy usein taloudelliset syyt ja tarkoitusperät.

Geopoliittisten ristiriitojen takaa löytyy ainakin valtava länsimaiden velkaantuminen. USA:ssa jokaista tuotettua palvelu- tai tavaradollaria kohden on velkaa 1,32 dollaria. Tässä on tapahtunut hurja nousu muutamassa vuosikymmenessä, kun se esim. vuonna 1970 USA:lla oli vastaava velka 30 senttiä tuotettua dollaria kohden. Sen lisäksi valtiota rasittaa valtava hoitamattomien velvotteiden taakka. Tällaisia ovat esim. sosiaali- ja terveydenhuolto. Valtava velkaantuminen koskee myös yhtiötä ja kansalaisia. Pankit USA:ssa näyttävät olevan eurooppalaisia paremmassa kunnossa. USA:n megapankkeja kuitenkin rasittaa mammuttimaiset vedonlyönnit, joita sanotaan johdannaismarkkinoiksi. Länsimaiden velkaisuuden on mahdollistanut nollakorkopolitiikka.

Geopoliittisten ja sisäisten konfliktien takaa löytyy myös eriarvoisuuden kasvua, korruptiota, tuloerojen kasvua, tyranniaa ja diktatuureja.

17.8.2017 Kuuluisa syklisesti sovitettu hinta/tuotto suhde eli CAPE indeksi on yhä selvemmin kupla tasolla. Jopa FED eilisessä tiedonannossaan sen varovasti myönsi. FED puhui taloudellisen stabiiliuden riskistä, jolla se tarkoittanee lähinnä osakemarkkinoita. FED on pitkään viitannut kintaalla puhuttaessa riskeistä pitääkseen talouden nykyisen kaltaisena mahdollisimman pitkään. Talouskuplat ovat nyt niin pitkällä, että FED:kin on pakko alkaa niistä nyt lopulta puhumaan.

Tällä hetkellä CAPE-indeksi on melko tarkalleen samalla korkeudella kuin vuoden 1929 talouskuplan aikaan. Ainoastaan teknologiakupla vuonna 2000 ylittää nykyisen tason.

USA:ssa tuloerot ja polittinen jakautuminen ovat historian suurimmilla tasolla.

24.8.2017 Samalla kun kaksijakoisuus politiikassa on voimakkaassa kasvussa on myös tuloerot kasvaneet samassa tahdisssa. Tällä hetkellä rahat on jaettu epätasaisemmin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Kun tulojen epätasaisen jakautumisen ollut hyvin suurta, on historiassa ilmennyt maiden sisäisiä ja geopoliittisia kriisejä.



Maailman talous elää kasvavanvelanoton varassa.

26.8.2017 Vuoden 2008 jälkeen on talousmarkkinat pysyneet pystyssä pelkästään luoton lisäämisen kautta. Se, miten luottoa lisättiin vuosina 1990-2008 eroaa selvästi siitä, miten sitä on lisätty vuosina 2008-2017.

Vuosina 1990-2008 maailman velkaisuutta lisättiin yli 40 000 miljardia dollaria. Sinä aikana ei harjoitettu lainkaan nykyisen kaltaista elvytyspolitiikkaa, joka perustuu keskuspankkien tyhjästä nyhjäistyyn uuteen painettuun rahaan ja nollakorkopolitiikkaan. Tätä politiikkaa on nyt noudatettu viimeiset 8 vuotta.

Luottomarkkinoiden kasvu on aiheuttanut ennen näkemättömän osakekurssien nousun, mutta samalla tavallisen kansalaisen velkaorjuus on kasvanut ennätyslukemiin. USA:ssa asunto- ja autolainojen, luottokortti-, opinto- ja muut velat ovat ennätyslukemissa.

On selvää, että kun luotonanto lopulta väistämättä ehtyy, joutuvat niiden varassa eläneet maat syvään taantumaan. Jo pitkään on varallisuus keskittynyt rikkaimmat prosentin haltuun, kun kansalaisten palkat ovat eivät ole juuri nousseet 17 vuoteen ja kuitenkin elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti enemmän kuin viralliset inflaatioluvut antavat ymmärtää. 95 %:ia kansalaisista voivat kuluttaa enemmän vain jos voivat ottaa lisää lainaa.

28.7.2017 Fiat-valuuttojenarvo perustuu uskoon ja luottamukseen. Niiden arvoa ei ole muuten turvattu. Kunusko ja luottamus niihin katoaa, myös niiden arvo alkaa heikkenemään.

Viime aikoina on arvometallien ja bittirahojen arvo ollut voimakkaassa nousussa. Tämä
on heijastusta FIAT-rahajärjestelmän ongelmista. Sijoittajat siirtävät nyt varojaan pois perinteisistä valuutoista. Rotschildin pankkiirisuvun oletetaan
omistajan yli puolet maailman varallisuudesta. Viime aikoina suku on myynyt voimakkaasti dollareita.

Kiina, Intiaja Venäjä ovat ostaneet voimakkaasti kultaa. Paljon käydään keskusteluja onko
USA:lla tai länsimailla yleensä hallussaan kultaa juuri lainkaan. Virallisettilaston kertovat keskuspankeilla olevan 33 000 tonnia kultaa. Se vastaa
19% maailmassa kaivetusta kullasta kautta aikojen. Keskuspankit ei kuitenkaan ole antanut auditoida maan kultavaroja, joten epäilyt kullan olemassaolostasaattavat olla perusteltuja.

Esim. USA:lla oletetaan olevan 8100 tonnia kultaa varastoituna Fort Knoxiin, Denveriin ja New Yorkiin. Viimeisen kerran suoritettiin kullan auditointi vuonna 1953 eli 64 vuotta sitten. Kullan omistus kuuluu USA:n kansalaisille, joten harjoitettu salailu tuntuu oudolta.